Kirjoitan blogia yhteistyössä Veikkauksen kanssa. Omalla sivullani julkaisen jo Veikkauksen sivuilta poistuneet kirjoitukseni. Uusimman blogini löydät aina osoitteesta http://bit.ly/RamunMatkassa.
Auringonsäteet syöksyy verhojen läpi. Kello on jo puolessa päivässä, mutta nousen vasta nyt, sillä menin nukkumaan vasta aamuseitsemän jälkeen, kun olimme saapuneet Siperian reissultamme takaisin Habarovskiin hiukan poikkeukselliseen aikaan. Reissulta, joka oli meidän mittapuussa helppo kun mittariin tuli yhteensä ”vain” 10 000 kilometriä yläilmoissa ja kelloakin piti siirtää vain enintään neljä tuntia. Siperiakaan ei siis ole ihan vieressä, vaan sinnekin on oikeasti ihan matkaa täältä Kaukoidästä.
Reissun ensimmäinen kohteemme Omsk on miljoonakaupunki Lounais-Siperiassa. Avangard Omsk on kaupungin ylpeys ja seuralla on rahaa hyvin käytössään. Gagarin Cupia ei ole kuitenkaan vielä siunaantunut KHL:n vajaan yhdeksän vuoden historian aikana. Se oli lähellä Raimo Summasen johdolla keväällä 2012, jolloin tappio tuli seitsemännessä finaalissa Moskovan Dinamoa vastaan. Omsk johti sarjaa jo voitoin 3–1, mutta Dinamo käänsi sarjan lopulta itselleen.
Avangard pelasi tällä kertaa meitä vastaan tasolleen todella huonon ottelun, osin ehkä sen takia, että heidän sarjasijoitus on jo ratkennut itäisen konferenssin kakkosena. Tiikeri voitti ottelun 4–2.
Novokuznetsk on KHL:n karuimpia kaupunkeja. Kaupungissa asuu yli puoli miljoonaa ihmistä, mutta kaupunki on jämähtänyt Neuvostoliiton aikoihin, jonka huomaa muun muassa rakennuksista ja busseista. Kaupungissa on rikollisuutta jonkin verran ja se näkyy hallissakin suuren poliisimäärän myötä. Tuntuu, että poliiseja on paikalla enemmän kuin katsojia.
KHL-joukkue Metallurg Novokuznetsk on tällä hetkellä sarjan selvästi heikoin seura urheilullisesti. Taloushuolet ovat myös painaneet organisaatiota, joten aika näyttää pelataanko Novokuznetskissa KHL:ää enää ensi kaudella. Voitimme kotijoukkueen lukemin 0–1.
Novosibirskia voitaneen pitää Siperian pääkaupunkina ja se on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki Moskovan ja Pietarin jälkeen. Kaupunki on ihan vierailemisen arvoinen, joskin sijaintinsa takia ei ehkä Suomesta tulisi ihan heti lähdettyä. Keskellä Venäjää ja joka suuntaan pitkähkö matka. Sibir Novosibirskin peleissä käy hyvin yleisöä ja jopa Amur vetää tällä kertaa, sillä ottelu on loppuunmyyty ja tunnelma katossa. Kyseessä oli myös Sibirin runkosarjan viimeinen kotiottelu. Tiikeri nappaa ottelusta yllätysvoiton lukemin 3–1.
Sibirissä on pelannut useita suomalaisia KHL:n aikana. Heistä seuran fanien yksi suuri suosikki on ystäväni Jonas Enlund, joka pelasi 2010-15 Sibirin paidassa täydet viisi kautta. Hänet on valittu myös Novosibirskin vuoden mieheksi. Enska onkin 1,5 miljoonan asukkaan Novosibirskissa julkkis, vaikka ei enää siellä pelaakaan. Enskan kotikaupungissa Helsingissä harva on kuullut edes miehen nimeä ja Tampeellakaan häntä tuskin enää muistetaan Tapparan ajoista kovin isosti Liigan maalipörssin voitosta huolimatta. Se kertoo omalta osaltaan siitä, kuinka urheilu koetaan Venäjällä joissain kaupungeissa paljon tärkeämpänä kuin Suomessa. Koko kaupunki on seuran takana ja menestyjät todella muistetaan. Habarovskissa vuoden mieheksi 2012 valittu Hannu Jortikka on edelleen kaupungin puhutuimpia hahmoja, vaikka vietti kaupungissa aikaansa vain puolentoista kauden ajan.
Kaikki reissumme kolme ottelua päättyy voittoomme. Mahdollisuudet ovat nyt menneet teoreettisestikin pudotuspeleihin. Paineettomassa tilanteessa on aina vähän helpompi tilanne pelata, mutta suoritus on silti erittäin hyvä vaativalta reissulta. Metsolan vahvat otteet maalissa auttoivat jälleen kerran paljon. Tulevalla viikolla Mehu pääseekin taas näyttämään kynsiään Tiikerien sijasta Leijonien maalilla EHT-turnauksessa. Me muut matkaamme Habarovskista Moskovaan leireilemään muutamaksi päiväksi ennen kauden kolmea viimeistä peliämme. Niistä ensimmäinen peli Moskovassa, toinen Podolskissa, joka lasketaan Moskovaan alueeseen ja kauden viimeinen ottelumme on 18.2 Jaroslavlissa, noin 250 kilometrin päässä Moskovasta.
Aurinko jatkaa paistamistaan kuten Habarovskissa tekee talvellakin mukavasti. Lähden ulos kävelylle haukkaamaan raitista pakkasilmaa ja annan ajatuksen lentää jonnekin tulevaisuuteen.
Lentämistä takana 135 000 kilometriä.
