Lumi on saapunut Moskovaan, kuten käsittääkseni myös monin paikoin Suomeen. Tulimme muutaman Habarovskissa vietetyn päivän jälkeen Moskovaan leireilemään Karjala-turnaus tauon ajaksi.
Tauko ja kauden tärkein peli

Lumi on saapunut Moskovaan, kuten käsittääkseni myös monin paikoin Suomeen. Tulimme muutaman Habarovskissa vietetyn päivän jälkeen Moskovaan leireilemään Karjala-turnaus tauon ajaksi.
Venäjän Kaukoidässä on kaksi isompaa kaupunkia: Habarovsk ja Vladivostok. Molemmat ovat suunnilleen samankokoisia reilun 600 000 asukkaan kaupunkeja. Kaupungeilla on eroa noin 750 kilometriä niin, että Vladivostok sijaitsee etelämmässä.
Jo toinen vapaapäivä sitten KHL:n alkamisen jälkeen ja aurinko paistaa. Uni ei tullut taaskaan pelin jälkeen aikaisin, joten nukuin puoleen päivään ja söin rauhassa ”aamiaisen”. Ei kiire mihinkään tänään.
Takana on lyhyt kahden pelin vierasreissu, jossa hävisimme molemmat ottelut. Ensin Kazanissa Ak Barsille 2–1 ja sitten Togliattissa Ladalle 5–1.
Habarovskin auto ja liikennekulttuuri on mielenkiintoinen, sillä Japanin läheisyys tekee sen, että autokanta on pitkälti sieltä.
Kolmen ottelun ja kolmen läntisen Venäjän kaupungin vieraskiertue on takana: Pietari, Tserepovets ja Moskova.
Takana kolmen ottelun voittoputki. Juuri se mitä tarvittiin tässä kohtaa. Vielä on yksi ottelu kotona jäljellä Neftehimikiä vastaan ja sen jälkeen jälleen lentokone kohti länttä.
Olen saanut juuri syötyä ja otan läppärin eteeni. Kuulokkeistani soi tällä kertaa ruotsalainen bändi Takida.
Kymmenen peliä takana. Viisi kotona ja viisi vieraissa. Vain kaksi voittoa ja kuusi pistettä joukkueella. Alku on ollut yhdellä sanalla kuvailtuna huono. Onneksi on vielä 50 peliä jäljellä.
KHL on lähtenyt käyntiin ja osaltamme kaksi ensimmäistä peliä olivat vaikeita maalinteon suhteen. Ensimmäisen ottelun hävisimme 0–1 Lokomotiville ja toisen 2–3 Dinamo Moskovalle.